Tänään piti olla tiedossa ihan normaali työpäivä, tosin olin sopinut jo etukäteen että lähden pari tuntia aikaisemmin koska Mercurian valmistujaisjuhlat alkavat kahdelta. Ilmoitin koululle että vieraikseni tilaisuuteen ovat tulossa iskä, Kaitsu, Jeanette, Ville & Jonne ja vieraidenkin kanssa käytiin hyvissä ajoin läpi aikataulut ja ajo-ohjeet koululle.

Kaikki sujui suunnitelmien mukaan eiliseen (to-)iltaan asti, jolloin Kaitsu alkoi valitella huonoa oloaan. Menimme nukkumaan, mutta jo tunnin sisällä selvisi että miesparka on saanut itselleen jostakin pahemman laatuisen vatsataudin. Kuuntelin tämän suuntaista äänimaailmaa punkasta ties kuinka pitkään ja yritin saada unen päästä kiinni. Kaitsu siirtyi sohvalle nukkumaan ja taidettiin molemmat torkahtaa hetkeksi. Heräsin kuitenkin kahden jälkeen salamana siihen, että mies pyysi mua soittamaan ambulanssin. Rintaan pisti vietävästi ja sijainti vaikutti olevan sydämen kohdalla, apua. Eipä siinä muuta kuin pikainen puhelu 112:een. Kaitsu kuvaili tuntemuksiaan sen verran kuin pystyi ja itse siirryin takaisin luuriin kun kipu yltyi niin kovaksi, ettei juttelu enää luonnistunut. Hätäkeskuksen poika kertoi jo puhelimessa että sydämen vaivasta ei vaikuttaisi olevan kyse, mutta lähetti kuitenkin ambulanssimiehet paikalle. Siinähän se yö sitten mukavasti kului sydänfilmejä piirustellessa... käyrät näyttivät kaikin puolin normaaleilta joten kiputilan syyksi paljastui onneksi vain vatsataudin aiheuttama kramppi. Nukkumaan päästiin kolmen jälkeen ja koko yö oli yhtä heräilyä äänimaailman jatkuessa kohtalaisen yhdenmukaisena yön alkupuoliskon kanssa. Aamulla oli jo huono olo siirtynyt muhunkin ja fiilis valvotun yön jälkeen oli niin kuollut ettei tarvinnut kahta kertaa harkita tuleeko duunin tekemisestä tänään mitään vai nou. Eli että ei.

Seiskalta kauppaan hakemaan miehelle Jaffaa ja mustikkakeittoa, koirat ulos ja takaisin nukkumaan. Huono olo alkoi helpottaa puolen päivän jälkeen joten suuntasin kaiman kanssa masun pikku murinoista huolimatta Mercurian valmistujaisjuhliin. Iskä oli saapunut paikalle mutta Kaitsu ei toki mukaan päässyt. Jonneen oli iskenyt taas uudelleen nokkosrokko ja poika oli niin pahalla päällä että systeri päätti jäädä sen kanssa kotiin. Ville sentään pääsi piipahtamaan paikalle puoleksi tunniksi. Mun viidestä vieraasta paikalle pääsi siis 1,5. Moni olisi ehkä jo tässä vaiheessa sitä mieltä, että päivästä löytyy liikaa katastrofiaineksen merkkejä jotta se voisi olla onnistunut, mutta ihme kyllä, toisin kävi :) Valmistujaistilaisuus oli tosi hieno ja erikoisesti mieltä lämmitti se, että koulu oli päättänyt antaa mulle vielä stipendin (elämäni eka kerta kun tämmöistä tapahtuu). Perusteluna tuohon oli näytöissä menestyminen ja ammatillinen kasvu. Aika kiva :) Meidän ryhmässä opiskelun aloitti 70 henkeä ja meitä valmistuvia oli reilut parikymmentä, joista sitten kaksi sai stipendin.

Kotiin viemisiksi puolentoista vuoden työn ohella tehdystä opiskelu-urakasta tuli siis todistus liiketalouden perustutkinnosta / suuntautumisvaihtoehto asiakaspalvelu ja markkinointi, 120 opintoviikkoa suoritettuja kursseja, todistus, missä oli pelkkiä femmoja, ECDL-tietokoneajokortti ja vieläpä stipendi. Päivä oli mahtavan aurinkoinen, luokkakaverit ja opettajat iloisia ja kakku hyvää. Mitäpä parempaa voi kesäiseltä päivältä enää odottaa :)